Mutupedia?

28/02/2010

Idea tuli noin keskiyöllä Total Recall-elokuvan katsomisen jälkeen, joten sen on pakko olla hyvä.

Nyt on jo olemassa Wikipedia, johon halutaan virallista tietoa ja lähdeviittauksia. Lisäksi on olemassa Hikipedia (englanniksi Uncyclopedia), joka sisältää parodiaa Wikipediasta, joidenkin ihmisten huumorina pitämää materiaalia sekä joskus oikeasti hauskaa tavaraa (eli tekstiä, jota minä pidän huumorina).

Mutupedian konsepti olisi wiki, johon kirjoitetaan mielipidetekstejä, faktoja, huhuja, tornareita ja mitä ikinä. Suositeltavia ilmaisuja ovat muistaakseni, luulisin, kokemusteni mukaan, mielestäni, sekä vastaavat. Lähteiden käyttö kirjoittaessa ja niihin linkittäminen olisi epäkohteliasta ja myös epäsuotavaa. Jos Mutupediasta sattuisi löytämään jotain epätotta tietoa, niin oikea reaktio on kirjoittaa samaan artikkeliin vastine eli kommentti, jossa tuo mielipiteensä esiin.

Idea siis ei olisi tunkea artikkeleita täyteen väärää tietoa – Hikipedia on jo sitä varten. Ei sitä kukaan kyllä estäisikään. Kiinnostavaksi kokeilun tekisi osittain juuri se, että näkisi lopputuleman totuudenmukaisuuden. Olisiko se täynnä valheita ja huonoja vitsejä vai kohtalaisen totta tietoa ja teräviä mielipiteitä?

Nyt idea on vapautettu. Do with it as thou wilt.

Mainokset

Saksalaiset näkivät juutalaisia lastattavan karjavaunuihin ja laittoivat verhot ikkunan eteen – mitä he pystyisivät tekemään? Tästä sitten myöhemmin tunnettiin kovasti syyllisyyttä kansan tasolla.

Nykyään moni näkee ongelmia yhteiskunnassa – ympäristöasiat ovat suosittuja, kuten myös ulkomaalaisasiat ja rasismi. Moni laittaa verhot ikkunan eteen. Harvat alkavat aktiiveiksi jonkin asian puolesta. Useat tekevät pieniä, arkisia asioita jotain aatetta edistääkseen.

Markkinatalous antaa ihmisten vaikuttaa ostopäätöksillään – voting with one’s wallet, sanoisi englantia puhuva. Osta ympäristömerkittyä tai kotimaista tai reilun kaupan tavaraa ja parannat maailmaa. Samoin voit kierrättää ja lajitella jätteitä, voit laittaa nimesi adressit.com – sivustolla satunnaiseen adressiin, voit kirjoittaa blogia jolla on noin kahdeksan lukijaa ja ajaa siellä asiaasi, tai tehdä muuta vastaavaa.

Tällä alustuksella asetan kysymyksen: Missä määrin pienistä teoista on hyötyä ja missä määrin ne ainoastaan antavat hyvän mielen, hiljentävät äänen joka sanoo, että jotain pitäisi tehdä?

Ensimmäinen havaittava seikka on, että pienillä teoilla on väliä. Yhteisö koostuu ihmisistä ja yhteisön toiminta on ihmisten toimintaa. Muutokset alkavat pienistä teoista. Joten lajitelkaa ne jätteenne, niin ehkä planeetta pysyy ihmisille elinkelpoisena hieman pitempään ja kirjoittakaa blogitekstejä sensuuria vastaan, jotta vapaa ilmaisu voisi selvitä hieman pitempään. Hyöty on vaivaa suurempi.

Hyöty ja vaiva. Ostamalla ympäristömerkittyä ruokaa, esimerkiksi, et näe juurikaan ylimääräistä vaivaa, mutta teet silti jotain hyödyllistä. Vastaavasti jätteiden lajittelu aiheuttaa hyvin vähän ylimääräistä työtä, mutta lienee hyödyllistä. On mahdollista tehdä pieniä tekoja, joilla on edellisen kappaleen mukaan vaikutusta. Tämä on hyvä asia – muutokset tapahtuvat niiden ollessa helppoja ja vaivattomia.

Toisaalta ihminen pystyy tekemään paljon enemmän. Jopa aatteistaan ystävilleen ja läheisilleen puhuminen on enemmän, kuin mitä monet tekevät. On myös mielenosoituksia, yhdistyksiä ja puolueita. Poliitikoille voi kirjoittaa tai politiikkaan voi mennä mukaan. Voi mainostaa blogiaan ja tehdä siitä suositun. Voi kaapata lentokoneita ja törmäillä niillä kuuluisiin maamerkkeihin, vaikka en sitä suosittele vaikuttamisen keinona.

Yksinäinen ihminen voi muuttaa asioita, ainakin hankkimalla muita ihmisiä mukaansa. Jos maailmassa on suurta vääryyttä, riittääkö pelkkä kierrättämän ja reilun kaupan kahvin ostaminen sen korjaamiseksi? Järjestelmiä on hankala muuttaa sisältäpäin. Vapaakauppasopimuksiksi kutsutut hirvitykset eivät korjaudu ostamalla reilun kaupan kahvia. Ympäristö ei parana kuluttamalla hiukan vähemmän – se korkeintaan kuolee hitaammin.

On pelottavaa taistella nykyistä järjestystä vastaan. Minä en ainakaan sitä uskalla tehdä. Pieni, heikko vaikuttaminen on hyvästä, koska sitä voi tehdä taistelematta, joten useammat uskaltavat tehdä niin. Kierrättäkää. Ei se maailmaa pelasta, mutta hyvästä se kuitenkin on.

Moderni länsimaalainen ei vain peittäisi karjavaunuun lastattavia juutalaisia näkyvistä – hän allekirjoittaisi adressin sen puolesta, että juutalaiset saisivat tuoleja ja ostaisi aitoja juutalaisten valmistamia kattiloita.

Ymmärrys

09/02/2010

Jotain on tullut yliopistossa opittua. Matematiikan luonteesta kaksi asiaa, filosofiasta yksi.

Matikka ensin.

  1. Jokainen väittämä on oikeutettava.
  2. Oikeuttaminen eli laskeminen ei ole kiinnostavaa – se, mitä argumentteja ja työkaluja täytyy, kannattaa tai voi käyttää on.

Sitten filosofia.

  1. Vastaukset (eli filosofiset teoriat) eivät ole mielekkäitä tuntematta kysymyksiä eli (aate)historiallista taustaa. Kysymysten vaihtuminen ja syntyminen on kiinnostavaa, vastaukset vain joskus.

Matemaattisesta näkökulmasta katsottuna filosofia on triviaalia (eli ilmiselvää) tai huonosti perusteltua. Tästä voi päätellä filosofian olevan hyödytöntä tai näkökulman olevan huono. Jälkimmäinen on osoittautunut hyödyllisemmäksi ajattelutavaksi.

Matematiikkaa en vielä osaa tarkastella filosofisesti. Vastaukset ovat triviaaleja, joten en ole löytänyt oikeita kysymyksiä vielä.

Naturvetenskaperna är död. Matematiken är död. Nej, det är inte sant. Världen som forskas av naturvetenskaperna är död.

Matematiken granskar världar som är stationära – om räkning eller bevis har rätt, resultat ska inte ändras även om man räknar igen. Forskarna finnar nya världar och nya regioner, men de är döda också.

Fysik, biologi och kemi är likadana. Den vetenskapliga metoden förutsätter en stationär värld. Vetenskapsmännen repeterar försöken igen och om den falsifieras inte vetenskapskommunen antar resultatet.

Vår moderna sekulära kultur bildas på naturvetenskaperna. Vi bor i döda världen som inte berättar oss historier, som inte hjälpar oss. Vi måste slita att ha maten. Några har inte nog maten. Människor är trott, deprimerad och stressad. Familjer är sönder. Människor har inget emot varandra. Samhällen är sjuka.

Naturvetenskaperna kan inte upplösa det här problemet, eftersom naturvetenskapliga paradigm är en del av det problemet. Jag har tidigare skrivit att kapitalismen är en andra del. Det bor för mycket människor i städer, så de alla är främlingar. Samhällen vill inte ändras, men någonting kommer att hända. Kanske samfunder i konkreta världen eller på nätet kommer att bli viktigare. Kanske civilisationen kommer att ramla. Kanske teknologi och vetenskaper kommer att förlänga våra döda civilisation.

Jonne Arjoranta har skrivit om skillnaden mellan naturvetenskaper och samhällsvetenskaperna. Han säger att efter forskning i samhällsvetenskaperna publiceras kan man ändras världen så att resultat av forskningen är verkligen falskt. Samhällsvetenskaperna är inte döda. Kan sociala samhällsvetenskaperna löser den moderna tragedin? Kanske, men jag är inte optimistik.