Suvaitsevaisuudesta

30/04/2010

Maailmassa on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia arvoja. Länsimaissa lähes kaikki pitävät omaa kulttuuriaan ja omia arvojaan parempina kuin muiden, vaikka kovasti muita suvaitsevat ja poliittisesti korrektisti sanovat, että kyllähän noilla kiinalaisillakin varmaan ihan mukavaa on.

Länsimaisessa filosofiassa ja kulttuurissa on pitkä perinne länsimaisten moraalikäsitysten arvottamiseen muita korkeammalle. Jumala sanoo jotain, kenties pyhän kirjan kautta, ja tietenkin Jumala sanoo oman kansansa olevan moraalisesti muita ylempänä ja Kantin kategorinen imperatiivi on ehdoton ohjenuora moraalisääntöjen muodostamiseen. Paljon muitakin löytyy, mutta luetteloa en ala kirjoittamaan. On siis tarve ja runsaasti työkaluja jollain objektiivisella tavalla arvottaa uskomusjärjestelmiä, yhteiskuntia ja muuta sellaista. Arvotusta voi toki tehdä perustuen esimerkiksi henkilökohtaiseen hyötyyn, yhteiskunnan hyötyyn, yksilön vapauksiin, varakkuuteen, teknologian kehitykseen, keskimääräiseen elinikään tai netistä löytyvien söpöjen kissankuvien määrään.

Suvaitsevaisuus on sitä, että suvaitaan – siis siedetään – muiden kulttuurien jäseniä. Siedetään huntuihin pukeutumista, gootteja, cosplayaamista ja mustaihoisia ihmisiä. Toki he ovat huonompia ihmisiä, mutta älkäämme välittäkö siitä liikaa. Eivätköhän he sopivalla sopeuttamisella ihan ihmisiksi muutu.

Vaikuttaa hirveän suvaitsemattomalta, toivon, kenties jopa kivuliaalta.

Väitän, että ongelman ydin on usko objektiiviseen mittariin. Jumala tai kategorinen imperatiivi tai talouden lainalaisuudet tai sensuurin puute sanovat, että joku on enemmän oikeassa kuin joku muu, joten tietenkin olemme samaa mieltä.

Minulla on mielipiteitä asioita koskien. Olen kovasti sananvapautta ja demokratiaa puolustava. En yhtään arvosta pyrkimyksiä pakottaa uskonnollisia näkemyksiä ihmisille. Pidän raiskauksia, kansanmurhia ja useita muita asioita pahoina. Minä vain en väitä, että nämä arvotukset ovat jotain subjektiivisten näkemysten lisäksi. Minulla on näkemyskeni ja seison niiden takana: otan vastuun niistä. Joskus muutan näkemyksiäni ja huomaan olleeni typerä.

Mielestäni suomalainen yhteiskuntamalli on ihan hyvä. Toki on paljon viilattavaa ja muutettavaa, mutta perusteet ovat kohtalaisen kunnossa. Taloudellisesti malli saattaa valitettavasti olla toimimaton. Mielelläni pitäisin suomalaisen yhteiskunnan pyörimässä tulevaisuudessakin. Minun mielestäni Suomi on valtiona parempi kuin vaikkapa Pohjois-Korea. Tämä on henkilökohtainen arvotus. Harmaa on miellyttävämpi väri kuin vaaleanpunainen. Myös tämä on henkilökohtainen arvotus.

Onkohan satunnaisilla maahanmuuttokriitikoilla pokkaa myöntää arvottavansa omaa mukavuuttaan ja muutosten pelkoaan korkeammalle kuin muiden ihmisten mahdollisuutta hyötyä Suomen yhteiskunnasta?

Kuinkahan monella on pokkaa myöntää, että he arvottavat oman elintasonsa korkeammalle kuin muiden ihmisten ruoansaannin? Oleellisesti kaikki taloudellisesti itsenäiset suomalaiset niin tekevät. Myös minä.

One Response to “Suvaitsevaisuudesta”


  1. […] Kirjoittelin aiemmin heikosti jäsennellyn tekstin suvaitsevaisuudesta. Ystäväni ksym kirjoitti paremmin jäsennellyn kirjoituksen samasta aiheesta. Hän kutsuu […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: