Juhannus

27/06/2010

Juhannuksen vietin Eliisan, Juuson, Terhin ja Villen kanssa Villen (osittain omistamalla) mökillä.

Emme suuremmin kunnioittaneet Ukko ylijumalaa, saatika Johannes kastajaa, emmekä edes pahoja henkiä karkoittaneet kokkoa polttamalla. Jääkaappi lopetti toimintansa kesken reissua, joten joku henkimaailman asukas kenties sai meistä tarpeekseen, tai kenties aurinkopaneeleilla ja vaihtelevalla säällä oli jotain tekemistä tämän ongelman kanssa.

Kolme kiloa pottuja oli tarpeeksi, makkaroita oli enemmän kuin tarpeeksi, ja vaihtoehtoja niille kenties hivenen köykäisesti. Noin kilo leipää meni lähes täysin kaupaksi, vaikka puolet olikin heikkolaatuista (johtuen kaupan valikoimasta, kun sieltä leipää ostin). Sipsiä oli liikaa verrattuna kekseihin. Ottaen huomioon sipsin ja karkin määrän olen kohtalaisen tyytyväinen siihen, että niitä ei juurikaan käytetty ruoan korvikkeena. Tiskaaminen ilman juoksevaa vettä on ihan ok, mutta ilman kuumaa vettä homma käy ikäväksi. Halumi on muuten hyvää juustoa.

Eräs mökillä vieraillut antoi hyvän muistutuksen siitä, miksi vältän juopuneiden seuraa. Mitään ikävää ei mökillä tapahtunut, mutta tilanne oli välillä hieman jännittynyt.

Toisaalta mökkeily oli ihan mukavaa – jopa tiskaaminen, kunhan siihen vain alkoi. Tuli myös saunottua, uitua (aamu-uinti on ihan hyvä tapa, huomasin, ja vasta sadetta seuraavana päivänä vesi merkittävästä viilentyi), pilkottua vähän puita, pelailtua erilaisia pelejä sekä ylipäätänsä nautittua hyvästä seurasta ja ruoasta. Soutelua oli myös, mutta ei ihan hirveästi.

Kävimme myös kiertelemässä Jämsää ja lähiseutuja. Kävimme Himoksen huipulla maisemia katselemassa, ja siinä samalla tuli nähtyä telttakylä, jonka syynä on Himosfestival. Näky ei ollut kaunis. Muutakin näkyi – oli patoa ja koskea, sekä Synninlukon nimellä tunnettu hyttysillä täytetty rotko sekä erittäin mustavetinen lampi. Synninlukossa oli mukava kulkea ja katsella alas jyrkänteiltä. Siellä ollut kiinnostavanoloinen puu oli valitettavasti lopettanut painovoiman uhmaamisen ja sen sijaan tipahtanut eli kaatunut alas. Synninlukolle ajavien kannattaa olla varovaisia, koskapa tie on huonokuntoinen.

Olin mökillä lähes jatkuvasti paljain jaloin. Se oli oikein mukavaa, tosin kävelytyyliä pitää muuttaa: Jalka tulee laskea maahan pehmeästi ja tunnustellen ennen suuremman painon laskemista, jottei tallo kaikkea mahdollista terävää ja pidää hirveää mökää kuivien tikkujen ja vastaavien takia. Kohtalaisen paljon huijasin ja katsoin, mihin astuin, jolloin kävely oli paljon nopeampaa. Lauantai-illasta jalat tuntuivat hieman rasittuneilta, mikä oli odotettavissa, kun yleensä kuitenkin kenkiä ulkona käytän.

Kiinnostavasta faunasta voisi nimetä rupikonnat (joita en tällä kertaa ottanut käteeni kiusauksesta huolimatta) sekä tulikärpäset, joita en aiemmin ole missään nähnyt. Niin, ja sitten oli hyttysiä…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: