Työnteko ja perustulo

08/12/2010

Mielestäni suomalaisessa ja yleisemmin länsimaisessa kulttuurissa on eräs suurehko ongelma: Ihmiset eivät ole terveitä. Ihmiset tekevät enemmän töitä kuin ennen (huhujen mukaan – jos osaatte antaa sitaatin joka vahvistaa tai kieltää tämän, niin olen kiitollinen) enemmän töitä kuin keskiaikaiset talonpojat, ja Jared Diamondin mukaan enemmän töitä kuin metsästäjä-keräilijät tekivät. Töitä tehdään niin paljon, että jotkut käyttävät huumeita sen mahdollistamiseksi ja jotkut palavat loppuun jo erinäisissä koulutuslaitoksissa. Amerikan ihmemaassa huumeilla jo parannetaan koulumenestystä – Suomessa en tähän ole vielä törmännyt, mutta se ei vielä mitään kerro ilmiön yleisyydestä. Työnteko aiheuttaa stressiä, josta taas seuraa kaikkea muuta ikävää. Koulu- ja työpaikkakiusaus eivät ole tuntemattomia ilmiöitä. Henkinen pahoinvointi aiheuttaa fyysistä pahoinvointia. (Sanoisin että niiden ajattelu erillisinä on epätervettä kartesiolaisen dualismin jälkiaaltoa, mutta se lienee sivuutettava nyt.)

Asetan kysymyksen, jota pidän hyvänä: Miksi teemme näin paljon töitä? Ja miksi ihmiset pitäisi saada töihin nuorempina, pitää siellä pitempään, ja vieläpä saada tekemään töitä tehokkaammin?

Ainakin osa vastauksesta piilee yhteiskunnan kehitysuskossa – nykyisen elintason (johon ilmeisesti ei lasketa mukaan vapaa-aikaa tai mielekkäitä ihmissuhteita) säilyttäminen ei riitä, laskeminen ei ole edes ajateltavissa, ja jopa kasvun hidastuminen on hälyttävää. Kaiken, myös kasvun, on kasvettava.

Aivan ajatusleikkinä otan esiin seuraavan hypoteesin: Kenties työnteon tarkoituksena on taata elämän välttämättömät perusedellytykset ja sopiva määrä mukavuuksia siihen päälle. Kenties työ ei ole itseisarvo. Nykyisessä tilanteessa tämä ehdottomasti vaikuttaa oudolta, kenties koska raataminen on osa protestanttista (tai luterilaista) etiikkaa.

Jos teillä, arvon lukijat, on varaa siihen, niin hidastakaa tahtia. Tehkää vähemmän töitä. Jos teillä on varaa siihen, niin olette etuoikeutetussa asemassa, ja se on syytä myös hyväksyä. Jos teillä taas ei ole varaa hidastaa, niin miettikää: Elätte eräässä maailman rikkaimmassa maassa ja teette paljon enemmän töitä kuin metsästäjä-keräilijät aikoinaan (ja edelleen). Mitä järkeä tässä on?

Kannatan myös perustuloa, koska se voisi vähentäää byrokratiaa ja ihmisten valvontaa, ja mahdollistaisi ihmiset tekemään päätöksiä ajankäytöstä. Kenties jotkut pitäisivät muita asioita jatkuvaa työntekoa tärkeämpänä.

One Response to “Työnteko ja perustulo”

  1. Jonne Says:

    Weber taisi kuvailla keskiaikaisen talonpojan ajatusmaailmaa niin, että jos hänelle olisi annettu ahkerasta työnteosta lisää palkkaa, hän olisi tämän seurauksena tehnyt vähemmän töitä. Hän pärjäsi vanhalla palkallaan, joten miksi tehdä enemmän töitä? Sitten saapui protestantismi, kalvinismi ja yhtäkkiä työ olikin ainoa tae pelastukselle. Ja tästä kehityksestä seurasi kapitalismi. Nyt yritämme lunastaa pelastusta työllä, vaikka emme enää sekulaarissa yhteiskunnassa muista, mikä se pelastus olikaan.

    Tämä on vain yksi (varsin vaikutusvaltainen) tarina muiden joukossa, mutta saattaa sisältää jonkinlaisen totuuden siemenen. Ja ainakin se on opettavainen tarina.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: